Näin kevään korvalla lienee paikallaan esittää runomittaan sovitettu ”loru” Kärsämäen peristä ja kylistä.Lorun sanotaan saarnastuolista julistetun, mutta on se voinut muuallakin syntyä. Loru on peräisin noin 1830-1840 lukujen ajoilta. ”Saviselän saiturit, Suomen luppakorvat. Porkkalan pakanat, Mäenpään mällinaamat, Ojalehdon onnettomat, Hallanperän haarakorvat, Venetpalon vaivaiset, Haudanjoen haarasääret, Koposperän koiranleuat, Sydänmaan sisumieliset . Kuulkaa nyt kumma sanoma, uutinen …
Kotiseutuihminen löysi jälleen maailmalta pienen palan kärsämäkisyyttä. Tämä kirja -aarre löytyi kaukaa Keski-Suomesta. Teuvo Karsikas oli syntyisin Kärsämäeltä. Hän muutti aikoinaan Vesannolle ja toimi siellä mm. metallityönopettajana. Tämän kirjan muutamilla runoilla hän voitti v. 1972 Kansalais- ja työväenopistojen liiton valtakunnallisen runokilpailun. Samana vuonna hän oli mukana Ylivieskan Seudun Taideyhdistyksen julkaisemassa novelliantologiassa ”Eräs kohtaaminen.” Vuonna 1974 …
Maailmassa on tuskin seutua ja kolkkaa, josta olisi yhtä vaikea esittää yleistyksiä kuin Kärsämäestä. Mitäpä yhteistä on kirkonkylää halkovan valtatie-4:n kuumeisella hyörinällä ja Hallanperän kylänraitin uneliaalla rauhalla? Tai keskustan huoltoasemien ja katuvalojen välkkeessä kylpevällä yöllisellä Rannankylällä ja kynttilöiden lepatuksen valaisemalla kirkkomaalla? Entä Alarannan palatsimaisilla pihattonavetoilla ja Puusaarenperän mustan ja harmaan sävyisillä vanhoilla asuinrakennuksilla? Luetteloa voisi …
Vaikka taakse jäänyt kesä olikin sateinen niin syksyä se ei päässyt pilaamaan. Syyskuun aurinkoiset iltapäivät saivat kotiseutuihmisen liikkeelle ja luonnonhelmaan. Kotiseutuihminen veti jalkaansa kumisaappaat ja harppoi Nurmesjärven rantaan. Suuresti mainostettu ja Kärsämäen kuuluisimmaksi luonnon- nähtävyydeksi tituulerattu Nurmesjärvi oli kuitenkin pienoinen pettymys. Järvi on toki kuuluisa linnuistaan ja muista suokahlaajistaan, mutta järveksi ei paikkaa voinut enää …
Tämä ihastuttava kirja löytyi eräältä kirpputorilta Kärsämäeltä. Kyseessä on Jari Niemen kuvateos: ”Pyhäjokilaakso.” Kirja on toimitettu 1990 luvun alussa. Kuvien ja tekstien kautta välittyy lukijalle selvästi esiin 90- luvun voimakas yrittäjähenki jolla jokilaaksoa halutaan esitellä harmaalle lama Suomelle. Eläväiset kuvat ihmisistä ja tutuista paikoista saa pidettyä kotiseutuhenkisen lukijansa otteesaan ja selailemaan teoksen alusta loppuun. Kärsämäki …
Ritomäki on kylä Kärsämäellä ja saanut nähtävästi nimensä ”ridoista” jotka ovat olleet loukkupyydyksinä tunnettuja metsästysvälineitä. Ridoilla pyydettiin aikoinaan ahmoja, kettuja ja ilveksiä
Kotiseutuihminen käväisi eilen Nivalan kirjastolla ja löysi poistokirjojen joukosta oikean kirja-aarteen.
Kuvataiteilija Juho Yli-Posson erään taideteoksen voi löytää läheltä Kärsämäen urheilukenttää. Tämä mielenkiintoinen puulaatikko on jököttänyt koivujen katveessa liki kymmenen vuotta kaikessa rauhassa. Teos henkii kristillistä symboliikkaa ja sopii näin ollen aiheensa puolesta loistavasti kirkon ja hautuumaan läheisyyteen. Taiteilija Juho Yli-Posson muuta taide antia voi käydä ihmettelmässä liikekeskuksen tiloissa.
Sukeltelin tänään vanhoissa lehtileikkeissä ja silmiini osui lyhyt syyskuinen uutinen 30 vuoden takaa. Tämäkin juttu on Kärsämäeltä. Jutun jälkeen lähdin luontoon tutkimaan paikallisia pihlajia. Kukkia en löytänyt, mutta marjaisat on oksat. Talvesta tulee toivottavasti lyhyt ja vähäluminen. Pihlaja ei tunnetusti ”kahta kanna”.
“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 10. Porkkalan ”romanttinen” koulu vuodelta 1902. Koulu valmistui vuonna 1902. Se on säilynyt alkuperäisessä ”romantisessa” asussaan näihin päiviin saakka. Tosin keittola koululle laitettiin vuonna 1925. Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa koulurakennus vaati kuitenkin useita viimeistely- ja korjaustöitä. Vuosisadan alussa päärakennuksen kivijalkaa korjattiin ja hataria paikkoja tukittiin. …
“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 9. Torirannan leikkipuisto. Hyvällä syyllä voidaan todeta, että tätä nykyä Kärsämäen asutuskeskus on varsin virikkeetön ja sen palvelut tarjoavat vain vähän huvituksia turisteille. Taajama ja sitä hallitseva valtatie- 4 on joka tapauksessa kiehtova ja kirkonkylällä on riitävästi kiinnostavia kohteita muutaman päivän oleskeluun jopa lapsiperheille. Torirannan …
“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 8. Kärsämäen pääkirjasto. Nykyisen kirjastorakennuksen valmistuminen vuonna 1992 merkitsi vallankumouksellista askelta koko Kärsämäen kirjastolaitoksen pitkässä historiassa. Kirjasto avautui käyttäjilleen uudessa valossa. Tilava, avara, valoisa ja ajanmukainen arkkitehtuurin taidonnäyte on houkutellut tuhansia ihmisiä tutustumaan itseensä jo 20 vuoden ajan. Oletettavaa on, että tämä ainutlaatuinen rakennus palvelee …
“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 7. Lennart Segerstrålenin maalaukset. Segerstrålenin äidin, taidemaalari Hanna Frosteruksen isoisän isä Johan Frosterus oli aikoinaan Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra. Frosterus tuli Kärsämäelle 23 vuotiaana vuonna 1774 vuosi Kärsämäen pappilan valmistumisen jälkeen. Esi-isien yhteyden kautta taiteilija Segerstrålenin maalaukset löytävät arvoisensa paikan Kärsämäen seurakuntatalon seiniltä. Maalauksia on kaksi. …
Auringonlasku on aina kaunis ja ylevä näky. Kärsämäen länsilaidalla sijaitseva Alajoen kylä on tunnettu erityisen kauniista auringonlaskuistaan. Kyläkulma on itse asiassa osa alunperin Haapaveden itäosiin kuulunutta ”haapajärvenkylää”. 1920- luvun lopulla osa taloista siirettiin kuitenkin kuuluvaksi Kärsämäkeen. Syynä tuolloisiin rajamuutoksiin oli oman koulun saaminen kyläkulmalle ja koulupiirin perustaminen. Jokivarren koulupiiri vahvistettiin perustetuksi valtioneuvoston asetuksella vuonna 1932. …
Merkinnät RSS-syötteenä