Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Arkisto syyskuu 2012

Yleinen

Kärsämäkistä nimi ja puheperinnettä

18.09.2012, kulttuuriliitto

Ritomäki on kylä Kärsämäellä ja saanut nähtävästi nimensä ”ridoista” jotka ovat olleet loukkupyydyksinä tunnettuja metsästysvälineitä. Ridoilla pyydettiin aikoinaan ahmoja, kettuja ja ilveksiä

Yleinen

Yliluonnollisia juttuja Kärsämäeltä

18.09.2012, kulttuuriliitto

Kotiseutuihminen käväisi eilen Nivalan kirjastolla ja löysi poistokirjojen joukosta oikean kirja-aarteen.

Yleinen

Taidetta katukuvassa

18.09.2012, kulttuuriliitto

Kuvataiteilija Juho Yli-Posson erään taideteoksen voi löytää läheltä Kärsämäen urheilukenttää. Tämä mielenkiintoinen puulaatikko on jököttänyt koivujen katveessa liki kymmenen vuotta kaikessa rauhassa. Teos henkii kristillistä symboliikkaa ja sopii näin ollen aiheensa puolesta loistavasti kirkon ja hautuumaan läheisyyteen. Taiteilija Juho Yli-Posson muuta taide antia voi käydä ihmettelmässä liikekeskuksen tiloissa.

Yleinen

Syyskuu historiassa

11.09.2012, kulttuuriliitto

Sukeltelin tänään vanhoissa lehtileikkeissä ja silmiini osui lyhyt syyskuinen uutinen 30 vuoden takaa. Tämäkin juttu on Kärsämäeltä. Jutun jälkeen lähdin luontoon tutkimaan paikallisia pihlajia. Kukkia en löytänyt, mutta marjaisat on oksat. Talvesta tulee toivottavasti lyhyt ja vähäluminen. Pihlaja ei tunnetusti ”kahta kanna”.

Yleinen

Kärsämäen vaihtoehtonähtävyydet osa10.

11.09.2012, kulttuuriliitto

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 10. Porkkalan ”romanttinen” koulu vuodelta 1902. Koulu valmistui vuonna 1902. Se on säilynyt alkuperäisessä ”romantisessa” asussaan näihin päiviin saakka. Tosin keittola koululle laitettiin vuonna 1925. Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa koulurakennus vaati kuitenkin useita viimeistely- ja korjaustöitä. Vuosisadan alussa päärakennuksen kivijalkaa korjattiin ja hataria paikkoja tukittiin. …

Yleinen

Kärsämäen vaihtoehtonähtävyydet osa9.

11.09.2012, kulttuuriliitto

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 9. Torirannan leikkipuisto. Hyvällä syyllä voidaan todeta, että tätä nykyä Kärsämäen asutuskeskus on varsin virikkeetön ja sen palvelut tarjoavat vain vähän huvituksia turisteille. Taajama ja sitä hallitseva valtatie- 4 on joka tapauksessa kiehtova ja kirkonkylällä on riitävästi kiinnostavia kohteita muutaman päivän oleskeluun jopa lapsiperheille. Torirannan …

Yleinen

Kärsämäen vaihtoehtonähtävyydet osa8.

11.09.2012, kulttuuriliitto

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 8. Kärsämäen pääkirjasto. Nykyisen kirjastorakennuksen valmistuminen vuonna 1992 merkitsi vallankumouksellista askelta koko Kärsämäen kirjastolaitoksen pitkässä historiassa. Kirjasto avautui käyttäjilleen uudessa valossa. Tilava, avara, valoisa ja ajanmukainen arkkitehtuurin taidonnäyte on houkutellut tuhansia ihmisiä tutustumaan itseensä jo 20 vuoden ajan.  Oletettavaa on, että tämä ainutlaatuinen rakennus palvelee …

Yleinen

Kärsämäen vaihtoehtonähtävyydet osa.7

11.09.2012, kulttuuriliitto

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 7. Lennart Segerstrålenin maalaukset. Segerstrålenin äidin, taidemaalari Hanna Frosteruksen isoisän isä Johan Frosterus oli aikoinaan Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra. Frosterus tuli Kärsämäelle 23 vuotiaana vuonna 1774 vuosi Kärsämäen pappilan valmistumisen jälkeen.  Esi-isien yhteyden kautta taiteilija Segerstrålenin maalaukset löytävät arvoisensa paikan Kärsämäen seurakuntatalon seiniltä. Maalauksia on kaksi. …

Yleinen

Auringonlaskun kylä: Alajoki

07.09.2012, kulttuuriliitto

Auringonlasku on aina kaunis ja ylevä näky. Kärsämäen länsilaidalla sijaitseva Alajoen kylä on tunnettu erityisen kauniista auringonlaskuistaan. Kyläkulma on itse asiassa osa alunperin Haapaveden itäosiin kuulunutta ”haapajärvenkylää”.  1920- luvun lopulla osa taloista siirettiin kuitenkin kuuluvaksi Kärsämäkeen. Syynä tuolloisiin rajamuutoksiin oli oman koulun saaminen kyläkulmalle ja koulupiirin perustaminen. Jokivarren koulupiiri vahvistettiin perustetuksi valtioneuvoston asetuksella vuonna 1932. …