Kärsämäen kulttuuriliitto

Kärsämäki nimen alkuperää selitettäessä kerrotaan usein tarina ukosta joka poltteli piippua mäen juurella ja unohti sen sinne. Myöhemmin on ukko sanonut:  – Jäi kärsä mäelle. Tästä tarinasta on useita eri muunnoksia olemassa. Kotiseutuhistorian harrastaminen on jatkuvaa seikkailua ja uuden löytämistä. Suosittelen sitä kaikille. Löysin vuosi sitten kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta 151 vuotta vanhan Kärsämäkeä käsittelevän tekstin. Mielenkiintoiseksi lehtijutun teki selostus joka pyrki selittämään Kärsämäki- nimen alkuperää. Nimen syntytarina ja selitys avautui minulle nyt uudella tavalla. Haluan jakaa löytöni lehdenlukijoille ja siitä innostuneena lainaan osan tuosta vuonna 1865 julkaistusta sanomalehtiartikkelista. Vuoden 1865 lehden kirjoitusasu, kirjaimet ja sanat ovat osin vaikeaselkoisia nykyihmiselle, mutta siitäkin huolimatta en ole yrittänyt muuttaa tekstiä helpommin ymmärrettäväksi vaan taltioin tekstin sellaisenaan kuin se lehdessä on aikoinaan julkaistu.

17.02.1865

”Jos paikkaa ja seutuja katseltaisiin vielä ja tekee mielesi kuulla vielä paikkain nimiä, niin käy kylään ja löyttyäs vanhan harmajapään vaarin, kysy häneltä mitä se Kärsämäki on? Hän on osottava kirkolta etelään päin ja lausuu samassa: ”tästä yhden ruohtin virstan päässä on yksi loivaan laskeupa mäki, myöiittävä pohjoista kohden, se on Kärsämäki, jota nimeä seurakuntamme ja pitäjämme kantaa vielä sen tähden, että ensimmäiset seurakuntamme asujamet tietysti asuivat sen mäen tienoilla ja ovat kuuluneet siihen aikaan Pyhäjoen seurakuntaan ja myöhemmin Haapaveden kappeliin. Näissä molemmissa mainituissa seurakunnissa ovat jo ensi aikoinansa nämät Kärsämäen kyläläisiksi kutsutut saaneet nimensä sanotusta mäestä. Sille nimelle (mäelle?) ovat he erityisen oman kirkkonsa rakentaneet vuonna 1765. Se on siis seisonut sata vuotta, vaikka se jo sitten on toiselle paikalle uudesta rakennettu v 1842, sekin kauniille paikalle lähelle neljän maantien haaraa.”

Edelle esitetyn selostuksen mukaisesti voitaisiin ajatella nimen Kärsämäki tarkoittaneen mäkeä muistuttavan maastonkohdan sijasta Pyhäjoen rantatöyrästä Kattilakosken partaalla. Tällä paikalla on Kärsämäen ensimmäinen kirkko sijainnut ja samalla paikalla sijaitsee nykyisin Paanukirkko. Kirkon kohdalla rantatörmä on korkea ja onko aiemmin ollut korkeampikin? Sanakirjan mukaan mäki sana tarkoittaa koholla oleva maastonkohtaa, mutta synonyymi mäki sanalle on mm. rinne, töyry, töyräs, törmä ja ahde. Kaikki edellä esitetty on omaa pähkäilyäni ja melko varmasti virheellistä, mutta uskon, että vuoden 1865 lehtiartikkeli antaa omanlaisen selityksen kotipitäjäni nimen alkuperästä. Olen kirjoittanut vuoden 1865 lehtiartikkelin luettavampaan muotoon ja lupaan toimittaa sen Kärsämäen kirjastolle kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavaksi.

(j.R. -Kärsämäki)

Julkaistu myös Selänne -lehdessä 04/2016