Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Yleinen

Vielä Kärsämäen nimestä

30.10.2016, kulttuuriliitto

Viittaan vielä kirjoitukseeni joka julkaistiin 9.4 Selänne – lehdessä. Kerroin siis aiemmin Kärsämäkeä koskevasta lehtiartikkelista jonka löysin kansallisen sanomalehtiarkiston kätköistä. Tämä artikkeli on tähän asti vanhin löytämäni kirjallinen kuvaus jossa selitetään Kärsämäki nimen alkuperää. Vielä vanhempia mainintoja etsin edelleen. Edellisessä lehdessä nimimerkki ”vanha kärsämäkinen” kertoi Ruhankankaalla olevasta mäestä josta sanotaan Kärsämäen saaneen nimensä. Rannankylän – kyläkirjassa on juttua tästäkin asiasta, mutta palaa vielä itse lehtiartikkeliin vuodelta 1865.
151 vuotta vanhaan kuvaukseen perustuen esitin ajatuksen, että Kärsämäen nimi ei alunperin olisikaan tarkoittanut mäkenä nimettyä maastonkohtaa vaan sitä vastoin Pyhäjoen rantatörmää. Miksi näin? Pyydän lukijoita palaamaan 9.4 julkaistuun tekstinpätkään vuodelta 1865 ja pohtimaan tarkemmin mitä siinä todella sanotaan.

Ensimmäinen havainto on tekstissä mainittu ”ruohtin virsta”. Tiedämme, että historian saatossa mittayksiköt ovat vaihdelleet sen mukaan mihin valtakuntaan mikäkin alue on kulloinkin kuulunut. Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan vuoteen 1808 asti ja tämän jälkeen osana Venäjän keisarikuntaan. Ruotsissa oli käytössä vanha mitta- ja painojärjestelmä aina vuoteen 1876 jonka jälkeen parlamentti hyväksyi uudet ”metriset” mittayksiköt käyttöön. Tässä tapauksessa Ruotsin virsta tarkoittaa nykyisessä metrijärjestelmässä 2672m eli 2,67km. Lehtiartikkelissa selostetaan ”mäen” sijaintia nykyiseltä kirkolta etelään päin yhden ruotsin virstan verran. Jos nyt otaisimme esille kartan ja vetäisimme viivoittimella viivan nykyisen Engelin kirkon ja Paanukirkon välille niin saisimme tulokseksi n. 1,9km. Nyt joku lukija voi ajatella, että virstasta jää puuttumaan vielä matkaa. Voi olla näinkin, mutta Ruhankankaalla olevalle mäelle tulee samalla tavalla mitattaessa matkaa n. 3,4km. Toinen havainto kohdistuu viittaukseen kirkon rakentamisesta kyseiselle ”mäelle” vuonna 1765. On nimittäin merkillepantavaa, että lehtijutuntekijä (toimittaja) ei selvästikkään ole ollut enää ollenkaan varma mitä on haluttu tarkoittaa sanalla mäki. Niinpä artikkelissa mäki- sana onkin päätetty laittaa sulkumerkkien sisään ja perään kysymysmerkki.

Mitä siis ajatella tästä kaikesta? Voin oikein hyvin kuvitella hieman huvittavan tilanteen missä lehdentekijä on seisoskellut vanhan kirkon kivijalan paikkeilla ja hämillään etsinyt kirkolle kyseistä mäkeä. Hän ei ehkä ole löytänyt mäkeä (sanan varsinaisessa merkityksessä) mutta sitä vastoin korkean rantapengermän joka on ”myöiittävä” pohjoista kohden Pyhäjoen tehdessä kaartuvaa mutkaansa maisemaan.

 

(j.R- Kärsämäki)

Julkaistu myös Selänne- lehdessä 04/2016


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *