Kärsämäen kulttuuriliitto

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa.5 JOKILEHDON KOULU JA JUHA LILJAN KYLÄKAUPPA. Jokilehdon vuonna 1995 lakkautettu kyläkoulu sijaitsee Ojalehdossa. Koulutyö aloitettiin talossa vuonna 1957. Vuonna 1968 kansakoululautakunta yhdisti päätöksellään Jokivarren ja Ojalehdon koulupiirit yhdeksi ”Jokilehdon” koulupiiriksi. Jokilehdon koulupiiri toimi 27 vuotta. Nykyisin koulurakennus on yksityisomistuksessa, mutta onnekseen niin lähellä kylätietä, että …

Ensimmäinen Kärsämäki-maskotti lienee ollut puinen veistetty puu-ukko joka istuskeli kyykkyasennossa ja poltteli piippua. Ajatus ukosta saatiin nähtävästi tarinasta jolla oli selitetty auki myyttisen Kärsämäki nimen alkuperää. Puu-ukko nähtiin muutaman kerran 1980-luvun alussa ”Kärsämäki- päevien” ohjelmalehtisissä. Noihin aikoihin puu-ukko oli lyönyt itsensä läpi kansan keskuudessa ja kiteytyi paikkakunnan symboliksi. Ukko hävisi kuitenkin verrattain nopeasti julkisuudesta heti …

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 4. HALLANPERÄ. Kärsämäki on tunnetusti täynnä lukuisia sivukyliä joita voisi pitää matkailijan kannalta erityisen kinnostavina ja näin ollen suositeltavina tutustumiskohteina. Vaihtoehtonähtävyydet-sarja tekee tässä poikkeuksen ja kääntyy suosittelemaan jotain eksoottisempaa kohdetta kyläluettelosta. HALLANPERÄ sijaitsee pitäjän länsilaitamilla melko hämärässä maailmankolkassa johon nykyaika on sen unohtanut. Matkailijan kannalta …

Kärsämäen kotiseutulaulun sanat on laadittu jo 1948. Ne ovat Kärsämäellä asuneen kansanrunoilijan Leander Rauman käsialaa. Hänet tunnettiin myös humoristina ja aikansa kylähulluna. Laulun säveltäjä Anna Pulkkinen asui Kärsämäellä vuosina 1972–1980.  Hän oli nähnyt Pyhäjokiseutu-lehdessä Kärsämäki-laulun ja laati sävelen puolessa tunnissa. Kärsämäki-laulun ensiesitys oli valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kärsämäellä vuonna 1977. Kulttuuriliitto ja kotiseutuihminen halusi kunnioittaa kansanrunoilijan muistoa …

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa3. VUODEN 1918 VAPAUSTAISTELUN MUISTOMERKKI. Vanhoissa matkaoppaissa Kärsämäen nähtävyydeksi muistetaan aina mainita valtatie 4:n varressa sijaitseva Suomen sodan muistomerkki. Vaihtoehtonähtävyys -sarja tahtoo nostaa tämän sijalle erään toisen muistomerkin joka on jäänyt jo tuntemattomuutensakin puolesta edellä mainitun kivipaasin varjoon. Rannankylällä, kattilankosken rantamille on pystytetty muistomerkki vuoden 1918 …

“Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa 2. SAUNATIE, KYLÄNRAITTI. Useimmat esimerkit Kärsämäen vanhasta arkkitehtuurista ovat miltei täysin hävinneet pintarakennelmia jälleenrakennettaessa ja nykyisissä tyylisuunnissa heijastuu sekä ylifuturistinen kylmyys, että liikerakennusten tyhjät näyteikkunat – ja eteenkin jälkimmäinen, koska menneinä vuosikymmeninä kuviteltiin, että juuri liikekeskukset lisäisivät väestön yleistä hyvinvointia. Ainutlaatuinen poikkeus kyläkuvassa on vanha …

”Kulttuuriliitto aloitti juttusarjan kokoamalla top -10 listan Kärsämäen vaihtoehtonähtävyyksistä.” Osa1. KÄRSÄMÄEN KUNNANTALO. Rakennus on hirsirunkoinen osittain rapattu ja osittain vaakalaudoitettu entinen suojeluskuntatalo, joka on nykyisin kunnantoimistona. Rakennus on ollut lottakahvilana, elokuvateatterina, koulukäytössä ja toiminut myös NAVETTANA.

Tämä sivusto ei ole minkään virallisen tahon aikaan saamaa satoa. Sisältö on erään kotiseutuihmisen kokoamaa arkistoa omasta kotiseudustaan. Paikkana toimii Kärsämäki. Tämä paikka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Sivusto tarkastelee tämän pienen pitäjän kulttuurillisia äidin kasvoja. Kotiseutuihminen tahtoo löytää äitinsä kasvoilta joka päivä uusia ryppyjä ja uurteita. On rikkautta löytää kotiseutu aina uusiutumiskykyisenä ja nähdä se uusin …